Mutta tätä aikaa voinkin käyttää hyväksi ja kirjoitella tänne.
Ajattelin hieman avata mitä ajattelen lasten harrastuksista ja niiden määrästä ja laadusta.
Aloitan sillä, kun minä ja veljeni oltiin lapsia/ nuoria niin ei meillä oikeastaan ollut"perinteisiä" harrastuksia.
Muistan että veljeni kokeili kaikenlaisia instrumentteja, kävi karatessa ja tenniksessä, kokeili vähän kaikkea. Vähän vanhempana hänelle tuli Street dance kuvioon jota hän harrasti pitkään. Sitten löytyi skeittiharrastus ja sille tielle jäi. Loistava liikuntamuoto ja ajanvietettä.
Itse en pienenä harrastanut mitään, onko syy ollut että en vaatinut mitään tai että vanhemmat eivät jaksaneet lähteä harrasturumbaan uudelleen mukaan. Muistan kyllä sen että unelmoin monesta sellaisesta lajista jossa vaaditaan paljon ja on aikaa vievää (kuskaamista) kuten kaunoluistelua ja voimistelua. Myöhemmin sitten aloitin tanssin, jazz ja show dance, se oli kivaa ja siitä jatkoin Street dance ja Dancehall raggaen maailmaan. En tiedä mikä syy oli että sitten lopetin, ehkä teinikä ja muut intressit tulivat kuvioon...
Mutta siis kun minä olin pieni niin harrastus ei dominoinut arkea ja muistan sen että tehtiin paljon perheen kanssa juttuja päivänpäätteeksi. Käytiin pyöräilemässä ja askarteltiin :)
Nyt sitten kun on omat lapset niin ajattelen ehkä myös samalla tavalla kun omat vanhemma että en halua että harrastukset laativat koko viikon aikataulua.
Juuri nyt meidän lapsilla on just sopivasti harratuksia.
Pojalla on kerran viikossa jakapallotreenit (ke) ja kaksi kertaa viikossa jääkiekkotreenit (la ja su, sis pelit)
Tyttö käy satutanssissa kerran viikossa.
Lajit ovat kummallekin juts sopivat, pojalla riittää energiaa vaikka mihin, hän jopa hyppii kun liikku paikasta toiseen ja joukkue lajit ovat hänelle hyvät sillä hän tulee kaikkien kanssa toimeen ja pitää siitä kun saa tehdä yhdessä. Vielä itse laji on hänelle vähän mysteeri, hänellä hiemn hakusessa miksi ja miten pelata. Mutta kun se päivä tulee kun hän tekee enismmäisen maalinsa ja saa sen onnistumisen tunteen niin siitä se varmasti lähte.
Tyttö taas on hyvin liikkuva ja hänellä on täydellin rytmitaju. Hän oli aluksi himan epävarma tanssia ryhmässä ja vähän vastahkuinen kun mentiin tanssiin. Syksyllä oli ensimmäinen näytös ja sen jäkeen hän innostui täysillä siitä. Hän haluaa vain uudelleen ja udelleen lavalle esiintymään :)
Lapsia voi joko ohjata harrastuksen pariin tai sitten antaa keksiä sen itse.
Valitettaavsti on niitä lapsia ja nuoria jotka eivät ole itse aktivisia eikä liikunnalinen harrastut kiinnosta ollenkaan... heitä olisi hyvä joko ohjata jonkun lajin pariin, tarkoitan että heille ehdotta että mene kokoilemaan esim jalkapalloa muutaman kerran ja katostaa sitten ono se kivaa vai ei.
Lapselle kannataa antaa hieman aikaa totuutella uuteen ja löytää sen oman paikkanssa lajissa kun lajissa.
Jo se ei yhden "kauden" jälkeen tunnut sopivata silloin kannataa vaihtaa.
Hararstuksesta ei saa tulla pakkopulla lapselle silloin siitä häviää se hauskuus ja mielenkiinto.
Likuntaamyllyssä eli Myllypuron liikuntahallissa on välillä avoimet ovet jossa saa testaa eri lajeja, voimistelua, yleisurheilua, salibandyä... Messukeskuksessa on "sporttimessut" keväsiin jossa esitellään kaikenmaailman lajeja. Yhdistyksiin ja kerhoihin kannataa olla yhteydeesä sillä monella on lajiin tutustumispäiviä tai leirejä. Tanssilajeissa saa usein mennä ilmaiseksi kokeilemaan muutaman kerran, onko tanssityyli itselleen just se sopiva. Näin voi siis helposti ja edullisesti löytää sen oman jutun.
Entäs sitten taiteelliset harrastukset kuten musiikki ja esim piirustus?
Niistä en osaa sanoa hirveästi kun ei ole kokemusta mutta piirustus ja esim keramikka on sellaiset jutut josta minusta lapset innostuu silloin kun tekee itse mieli. Eli minusta sellaiset voi tehdä hyvin kotona ja antaa itse oivaltaa ja oppia.
Musiikki taas on eri juttu, siinä tarvitaan opettajaa ja lapselta pitkää pinnaa.
Kävin molempien lasten kanssa muskarissa 3kk-1,5v se oli hauskaa ja siinä näki onko lapsella rytmitajua vai ei... Instrumenttejä pitää myöskin saada kokeilla, jotta löytää sen oman jutun. Pakolliset nokkahuilu tunnit ei varmsti innosta ketään. Musiikki kerhoja löytyy paljonkin ihan vaan googlamalla.
Musik fazer kauppa joka on Kaisaniemssä on täynnä instrumentteja, siine voi mennä ihailemaan eri instrumentteja ja varmsti myös kokeilemaan.
Viimeistään koulun muusiikkituneilla pääsee kokeilemaan eri instrumentteja.
Mikä tahansa voi laukaista lapsen into tiettyyn harrastukseen. Se voi olla jonkun lajin kokeilu, se voi olla parhaan kaverin harrastus, se voi olla elokuva tai kuva.
Tyttö kiinnostui tanssista elokuvien myötä ja poika omista lajistaan idoolien ja kokeilun kautta. Loppuksesästä oli Käpan jalkapallo koulu johon molemmat osallistuivat. Molemmat halsusivat jatkaa. Pojalle löytyyi joukue mutta Käpalla on vasta alkaen 4vee ikäisille joukkueita, joten hän joutuu vuoden verran odottaa...
Jos lapsi jostain innostuu ei kannata tukahduttaa innostusta sanomalla ei. Kaikkeahan ei voi harrastaa samaan aikaan vaan voi sanoa että käydään tämä karate kurssi ensin loppuun ja jos sinua vieläkin kiinnostaa uimahyppy niin saat koittaa sitä syksyllää... lajinhan voi myös laittaa tauolle ja koittaa jotain muuta välillä. Monipuolisuun on myös hyväksi, lapsen fyysisen ja psyykksien kehityksen kannalata. Ei kuitenkaan niin että joka päivä on jokin eri harratsus ja aikaa siihen omaan luovaan leikkiin ei jää yhtään aikaa, lapsi tarvitsee myös lepoa ja tylsistymistä.
Tyttö ihailee taitoluistelijoita odotellessan kun isoveli treenaa jääkiekkoa.
Partio toiminta on varmasty myös hauskaa ja kiva harrastus. Sitä minulla ei ole mitään kokemusta mutta monella alueella on oma lippukuntansa mihin liittyä mukaan http://www.partio.fi/tule-mukaan.
Parkour on uusi laji joka ei vaadi mitään muuta kun kekseliäisyyttä ja himean spiderman ajattelu tapaa.
ei maksa mitään!
Mitä minun milestä sitten ei ole harrastus tai järkevää ajanvietettä?
Pokemon Go, siis kenen päästä tämä keksintö on edes tullut?
Joo lapsi lähtee ulos ja saa raikasta ilmaa mutta mitä sitten? Nenä puhelimessa kiinni, ei kiinnitä huomiota ympäristöön/ liikenteeseen. Millä tavalla tämä on joko liikunnan tai lapsen kehityksen kannalta järkevää ajan vietettä?? huom tämä on vain minun mielipide enkä ole ikinä pelannut kyseistä peliä ;)
Moni harrastus on kallista ja kaikilla ei ole niihin varaa, esim jääkiekko on kallis harrastus, joukkue maksut ja varusteet. Nykyään saa kuitenkin käytettyjä hyvän kuntoiset varustetet hyvään hintaan niin niihin ei tarvitse hirveästi rahaa. Joukkue maksut ovat sitten taas toinen juttu ja kaikilla ei ole varaa laitta 150e/ kk lapsen harratukseen. Jääkiekossa on vain se että jäävuorot maksavat (hallin ylläpito on yllättävän arvokasta) eli suuri osa rahasta menee jäävuoron maksamiseen. Loput seuran asuihin ja päävalmentajan korvaukseen. Monet seurueet ja joukuueet niin jääkiekossa kuin jalkapallossa pyörii myös aktiivisten vapaaehtoisten vanhempien ansiota. Kiitos heille!!
Seuramaksuissa on vaikeampaa tinkiä kun taas varusteita voi hankkia käytettynä.
Meillä tytön kaikki tanssiasut ovat kirppari löytöjä, pojalla on varmasti puolet varusteista käyettyja. Ja keikkea voi myös myydä eteenpäin. Seura/ joukkue maksuihin voi myös hakea stipendiä. Googlesta löytyy lisä tietoa tästä.
Mutta mitä haluan siis tällä sekaavalla kirjoituksella sanoa, on että anna lapsellesi mahdollisuus harrastaa, anna mielummin lapsen itse löytää lajin kuin että pakotat lasta jonkun tietyn lajin pariin. Lapsi tarvitsee aikaa totuutella uuteen lajiin, anna hänelle aikaa. Ei liikaa kaikkea, lapsi tarvitsee myös lepoa.
Harrastuksen ei tarvitse pakosti maksaa paljon. Ota selvää ja etsi omalle kukkarolle sopivin laji/ seura/ tunti. On myös paljon lajeja jossa ei tarvitse liittyä mihinkään ja lajeja mitä koko perhe voi harrastaa yhdessä. Olisi kuitenkin hyvä että lapsella on se jokin oma juttu josta voi ylpeästi kertoa ja pitää omana juttuna. Muista ei ole myöskään lemassa tyttöje ja pikien lajeja, kaikke voi tehdä mitä haluaa, sukupuolesta riippumatta.
Liikuntaharrastus on sanosin melkein pakollinen kaikille lapsille, nykään lapset ja nuoret eivät liiku niin paljon kun pitäisi. Mutta jos lapsesi harrastaa esim musiikkia tai piirtämistä, pidä huolen siitä että harrastat sitten lapsen kanssa yhdessä jotain esim pyöräilyä tai käykää uimahallissa kerran viikossa.
Innokkaat jalkapalloilijat! Tyttö oikealla, potkii palloa aina kun voi, ensi syksynä sitten ehkä jokkueeseen :)
Kokemksien mukaan voin lämpimästi suositella:
IFK:n seuratoimintaa (jääkiekko)
Minusta ifk:lla on loistava valmennus tekniikka. Treeneissä pelataan ja harjoitellaan luistelua ja kikkoja. Pelissa taas pojat saavat itse touhuta, valmentaja ei huuda ohjeita
kesken peliä. Tekemällä oppii ;)
Käpa:n seuratoimintaa (jalkapallo)
"KäPalla on oma valmennuslinjaus: Kaikki Pelaa - omalla tasollaan. Nuoret pelaajat jaetaan seurassa pienempiin ryhmiin osaamisen ja kehittymisen mukaan. KäPa tunnetaan tätä nykyä erittäin laadukkaasta junioritoiminnasta ja on voittanut useina vuosina esim. Helsinki Cupin useassa ikäluokassa."
Tanssila tanssikoulu
Kattava tarjonta tunteja sekä lapsille että aikuisille. Hinnat ovat 100-200e/ kausi eli myöskin edullinen minun mielestäni. Monta eri toimipaikka ja edustustryhmiä.
Harrastuksen ja liikunnan iloa kaikille!!!!
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar